Saikulla siis ollaan. Sekin lekurikäynti oli melkien yhtä tyhjän kanssa, sain lihaksia rentouttavaa lääkettä ja kait siitä viime yönä oli jotain hyötyä sillä nukuin kait aika hyvin. Vähän oli höntti olo aamulla joten en ottanut äiväksi uutta pilleriä, en halua olla ihan pöhönässä koko aikaa. Täytyy siis ottaa yhteyttä työpaikkalääkäriin, sellaiset sain ohjeet.

Aamulla satoi lunta ihan niin kuin sitä ei olisi jo ihan tarpeeksi ennestään. Lumet eivät ole tulleet katolta vieläkään, sitkeässä ovat. kattelen tunteita ja tuoksuja vaikka en sitä juurikaan ole seuraillut. Enkä kauniita ja rohkeita mutta emmentaalia kylläkin ja tämä mercy peakin sairaala on aivan ihana sarja. Pirunpelto on tullut katsottua mutta juurikaan en katso muuta...paitti luonto-ohjelmia, ne on miun maun mukkaa. Joen suun reissu voi olla harkinnassa, luvassa kun on näillä näkymin huonoja kelejä. ja   no niin, nyt sitten jysähti takapihalla eli takakatolta tuli lumet alas, etupihan puolella lumivaippa töröttää puolitoistametriä katon reunan yli mutta vielä pitää. Mielenkiinnolla odottelen..ekös olekin jännää tämä elämä!!!! Silti olen ihan tyytyväinen olotilaani paitti noihin kipuihin. kun vähän odottaa paljon saa!!!!

Olen lueskellut Laila Hirvisaaren Grand Hotelia, ostin 2 egellä kirpparilta, joku ei ollu tykänny tai osannu arvostaa kirjaa. Tykkään historia painotteisista hömppäromaaneista. Olen vain liian ahne lukemaan. Tuokaan ei ole niitä ohuimpia kirjoja ja eilen iltapäivällä aloitin ja välillä olen tehnyt paljonkin muuta ja kohta se on luettu.

Kaikki-tässä-mulle-nyt-ja-heti!!! Juu, Vallu Valpion kanssa tässä kulutetaan päivää, Vallu on siis tämä vieras kissamme, omamme on Ville Valo. Ne leikkivät jo keskenään ja pelkään kukkieni puolesta, ne eivät todellakaan ole muutaman sadan gramman painoisia pikkupalleroita vaan suuria kollinrontteja joten ne voisivat saada pahaa tuhoa aikaan. Täytynee hankkia sohviin suojat, ne ovat vuokraisännän omaisuutta.

No nii, valtakunnassa siis kaikki tasaisen harmaasti hyvin! Ei silti oen elänyt paljon, paljon huonompiakin aikoja joten pitää olla tyytyväinen. Ei tarvitse muistaa kuin edellistä väkivaltaista, täyskahelia juoppoa miesystävääni niin osaan olla kiitollinen siitä että vaikka nykyinen ottaakin alkoholia, hän on kiltti, ei huuda, ei kiroile, ei hauku eikä nimittele, ei haasta riitaa eikä provosoidu riitaan vaikka yritänkin välillä. Ei silti ettemekö väittelisi mutta me ei riidellä. Ja se on niin avulias muita kohtaan joskin se on välillä sellaista vieraskoreutta kun kotona jää kaikki tekemättä. No, sillä on parempi palkka ja se maksaa vuokran. Eikä kitise rahasta, se maksaa jolla on ja sit jos ei oo ni sit kiristetään vyötä yhessä. Kummallakin on kokemusta siitä että rahaa ei ole....mistä sitä tavallisella pikkuduunarilla ois kassarahoja varsinkaan siivoojalla...heh heh!!!

Eilen leivoin pullaa, vähä lupailin että leipoisin suolasarvia mut saas ny nähä, jaksanko??? Palaillaan!