Viikonloppu ja loma sitten oli ja meni! Paluu arkeen on tosi vaivalloista. Kivut eivät ole hellittäneet ja ne työhalut on nyt tosi hakusessa. Sain soittoajan lääkärille, menen tänään töihin mutta mikään pikakiituri en tänään ole. Onneksi kuitenkin voin tehdä omaan tahtiin mutta urakka kusee, ja pahasti että mitä järkeä? Pomo ei tykkää jos jään sairaslomalle. Edellisen kerran olen ollut sairaslomalla vuosi sitten ja kysymys oli näistä samoista kivuista. Sinnittelemällä olen jaksanut tämän vuoden, onhan näitä kipuja ollut tasaiseen tahtiin pitkin matkaa. Katsotaan nyt mitä se lekuri ehdottaa.

Joku soitti minulle eilen vuosi sitten kadonneesta kissastaan. Lupasin viedä kissin kuvan marketin ilmoitustaululle jotta voi käydä tsekkaamassa olisiko se hänen kissansa. Toivottavasti vaikka kissa onkin ihan mukava mutta kyllä meille yksi riittää. Johan tuo syökin toisen mokoman lisää, omakin on niin saakelin kranttu ettei mikään tahdo kelvata, jos tarjoat halvinta ei varmasti syö. Se oli opetettu kaikkein kalleimpiin ruokiin ennen meille tuloaan ja vaikea sitä on opettaa enää. Tietysti jos pitäis nälissään mutta en minä voi kovin montaa vuorokautta sitä kiusata joten oma vika sitten vissiin.

Aloitin sen nutrilet kuurin ja koin sen ahaa elämyksen jo että kyllä se on tuolla korvien välissä se ratkaisun avain. Tämä onnistuu jos ei vain koko ajan hingu ruokaa kun kerran todellista nälkää ei ole. Pitää vain psyykata itseään pahoista tavoista eroon. Ja ajatella kaikkia niitä kivoja vaatteita jotka lojuvat tuolla henkareissa odottaen päivää parempaa. Ja ihania korkkareita joita kokeilin shoppausreissullamme mutta eihän ne nyt miltään tämmöisissä tukkijaloissa näytä.

Onhan niitä muutamat parit tuolla komerossa jo tyhjän panttina, kun ei ole fiilistä näiden läskien takia. Nyt varmasti kuvittelet että olen ihan toivoton läski, en ihan kyllä lihastakin löytyy mutta painoa on silti liikaa. Olen roteva, lyhyt tumppi

malliltani, ei minusta missiä tule tekemälläkään mutta olispahan energisempi olo.

Mikä ilahduttaa, yrttini ovat alkaneet itää. Vaikka niitä on jo sekä isäntä että kissa onnistunut tiputtelemaan ikkunalaudalta pitkin permantoa niin kyllä se kevät tekee taas ihmeensä ja uusi kasvu jatkuu. Aurinnkoista päivää sinulle joka ehkä eksyt tätä lukemaan. Vaikka päivä ei paistakaan, ainakaan meidän leveysasteillamme!!!