Hellettä sitä sitten piisasi... mutt .ei olisi tarvinnut näin kylmäksi vetää! Nyt sitten paleltaa.

Hautajaiset oli lauantaina. Siitä selvittiin mutta oudolta tuntuu ettei ihmistä näe enää koskaan. Laskin avoikkini suvun puolesta ja omasta ja avokkini puolesta yhteisen seppeleen, pelkäsin etten pysty edes lukemaan, olen niin herkkä toisten surulle että vollotan kun toiset vollottaa. Toki minä suren en sitä tarkoita mutta oman suruni ehkä pystyn hallitsemaan mutta kun toinen itkee silloin itken avoimesti minäkin. Suru tarttuu jos ilokin.

Yksin kotona, avokki koko viikon kuntoutuksessa. Toivon että sillekin meni vähä takaraivoon kaverin kuolema kun itekkin läträä sen alkon kanssa aika paljonkin vaikka viime aikoina on siirtynyt yllättäen miedompiin ja vähempään mutta kumminkin.

Hieman selkä paremmassa kunnossa mutta nyt on turvonneet jalat. Tänään jo parempi, johtuiko siis vain kuumuudesta mutta ennen ei ole moista tapahtunut joten huolestutta hieman. Painoa pois, se pitäis nyt toteuttaa. PAKKO!!!!!!!

Tänään piti pestä mattoja mut en varmasti mene tonne ulos paleltuu, hädin tuskin kymmenen astetta lämpöö!

Siis huomenna uusi yritys!!!

 

Mitä on tapahtunut? Oikeastaan ei paljon mitään ja toisaalta paljonkin!

Saikulla vierähti aina 26.4 saakka, sitten menin töihin, osapäivätöihin. Työnantaja oli sitä mieltä että katsotaan. Kolmikantaneuvottelut oli viime viikolla ja tulos...työnantajalla ei ole tarjota niin kevyttä työtä että voisin sitä tehdä.

Nyt sitten järjestelemään uudelleen koulutusta tai mitä tästä nyt sitten tuleekaan. Kipeä olen se on niin ku saletti asia ja ainut sellainen. Otin tai oikeastaan pantiin ottamaan koko loma tässä vaiheessa. Itse olisin halunnut sinnitellä töissä vielä pari viikkoa ja lähteä lomalle sitten vasta. Vaikka samahan se, avokilla ei ole lomaa, tai se uhraa osan lomastaan kuntoutukseen vaikka onhan se ihan hyvä asia että se sinne menee. Tietää hyvin itsekin mitä pitäisi elintavoissaan korjata mutta ei usko, siihen pitää olla kurssi. No, jos asia sitä kautta valkenee se on hemmetin hyvä, minun natkutukseni ei tehoa vaikka natkutan ihan samoista asioista kuin siellä tulee esille.

On tämä elämä joskus niin saakelin vaikeeta!

Avokin yksi parhaista kavereista otti ja kuoli yllättäen! Tai onko se mikään yllätys, viikon ryyppyputki ja löydetään kuolleena. Niin monta kertaa on uumoiltu että näin lopulta käy mutta kun se on todellista sitä on vaikea sulattaa. Opin tntemaan tämän ihmisen siitä lähtien siis kun tapasin avokkini. Hän oli persoona ja ihmisenä aika vaikeakin, mutta silti hyvä muisto jäi. Ei ole pahaa sanottavaa. Edessä on hautajaiset, kunhan kuolinsyy ensin selviää. Avokille se on vaikeata, vaikka ei sitä näytäkään, eipä tietenkään, miehinen suomalainen mies!

Toivotaan jaksamisia kaikille vaikka mikäs tässä, LOMALLA JA ODOTETTAVISSA HELLETTÄ!!!!!

En ole kirjoittanut päiviin....ei mitään uutta länsirintamalta. Saikulla edelleen, sillä erotuksella että nyt tiedän miksi. Selässäni on niin pahat kulumat että saas nähdä mitä tulevaisuus tuo. Omasta mielestäni ja näillä kokemuksilla tilanne ei parane töitä tehden, siis siivoustyössä eli edessä on jonkinlainen muutos työelämässäni, mikä se on en voi kuvitellakaan. Ja spekuloimallahan se ei parane. Tosiasia kuitenkin on varmasti että työnantajaltani ei löydy niin kevyttä siivoustyötä että voisin sitä täyspainoisesti tehdä, sitä samaa se siivous on jokapaikassa ja sama kiire ja tehokkuusvaatimukset koskee paikkaa ku paikkaa, vaikka se olisi ns. kevyemmästä toimistosiivouksesta alueet on mitoitettu niin että sitä lääniä riittää ja kiirus on sen mukainen eli mennään ojasta allikkoon. Saisinko osapäivätyötä ohjaajana, se vois onnistua mutta tuskinpa työnantajnai siihen suostuu ja mistä sitten loppuelanto??? Olenpa kusisen paikan edessä. Kulumia kun ei paranneta ja kun selkäni oikut tunnen kestän viikon normaalissa työssäni ja olen taas pakotettu sairaslomalle. Mutta sittenhän siihen on otettava kantaa joltain taholta, joko sitten uudelleen koulutukseen jos ei muuta mutta kun selkä ei kestä istumistakaan!!!

Yrttini kasvavat, joten kuten, ekat kukat jo köynnöksissä. Minitomaatin taimet on onnistuneesti siirretty isompaan multaan, ruipeloimmat hävitin koska minnekäs ne kaikki saisin kasvamaan? Samettiruusut kasvavat ja voivat hyvin, mustasilmäsusannat ovat hyvällä alulla mutta aika pieniä vielä, köynnökset kasvavat siis jotenkuten mutta ehkä istutin ne liian aikaisin sillä ne ovat vähän honteloita. Pituutta kyllä löytyy. Eli ne kärsivät valon puutteesta...katsotaan miten niille käy. Oppia ikä kaikki!

Taas on viikonloppu ja perjantai. Ja mitä se perjantai normaalisti on? Pullo ja sauna lämpeemään????No, ei nyt ihan niinkään mutta aikalailla kotoisissa oloissa meillä perjantaita vietetään. Normaalisti. Nyt menemme tapaamaan Timo Soinia paikalliseen pitseriaan. Oleme siis persujen kannattajia tai ainakin vakavasti harkitsemme ääniämme persuille.

Illalla olis vielä iltamat ja mahdollisuus jatkaa em. paikassa illan viettoa karaoken merkeissä. Saas nähdä tuleeko lähdettyä illan edetessä kumpaankaan viime mainittuun mut Soinia mennään tapaamaan joka tapauksessa.

Huomenna on naprapaatin käsittely joten ei ihan viitti kurtut silmillä sinne raahautua. Avokin ex-työkaveri soitteli pitkän puhelun, eihä se olu mulle tarkotettu mut avokki unohti kännysä kotio ja aattelin vastata outoon numeroon siksi että jos se olis ollu tärkeä puhelu asiakkaalta se ois saanu soittaa firman lankapuhelimeen. No, se oli siis tämä ex-sihteerikkö joka puhui taas ummet ja lammet....mistä sitä juttua toisilla riittääkään???? Itse pidän itseäni suht puheliaana mut toi puhuu kyl mut suohon mennen, tullen ja palatessa.

Uhkasi tulla huomenna kylään...no, mikäs siinä, en kyllä pidä ko. ihmisestä humalassa, se on selvinkin päin semmonen besserwisseri saatikka sitte humalassa, ollu kerran meillä yötä, hakkas 11 aikaan oven takana ku hullu joten se oli pakko päästää sisälle. Sit ku se on semmonen hygieenikko ni miten semmosen kans voi pärjätä?

Sen ukkoo en oo koskaan tavannu, kuullu kyllä puhuttavan mut ei mitää kovin mairittelevaa joten jos ne ny tulee ni mielenkiintosta, täytyy sanoo vaikka en innoissani olekaan. Tiedän että ku sen viinan kans läträtään siitä ei voi tulla mitää hyvää eikä kivaa joten mulle on riittäny se että ollaan kahen kotona ja  mennään kiltisti omaan sänkyyn nukkumaan ku läskit alkaa pudota silmille. Viihtyisin kyllä iltaa istuen alkoholiakin siemaillen isommassakin porukassa jos se tapahtus sivistyneesti mutta koskaan en oo vielä semmosessa tilaisuudessa ollu etteikö se olis menny enemmän tai vähemmän jonkun tai joidenkin taholta örveltämiseksi. Lisäksi minulla on semmonen hoivavietti että yleensä seuraan toisten toilailuja oman viihtyniseni kustannuksella eli pidän toisista huolta niin että omat tarpeet unohtuu. Ja mikä tarve se ryyppäämisen tarve oikein on. En oo vielä vastausta siihen keksiny. Ihan kuin hauskuus ilman viinaa ois teeskentelyä vain!!!! Ei pidä paikkaasa tai sanotaanko että ei pitäisi pitää paikkaasa!!!!

Pitäs vähä siivota vaikka ei täällä ny ihan pommin jäleltä ole vaikka ihmettelen suuresti sitä miten kaks aikuista voi saada niin paljon roskia aikaiseksi! Aina on lattia muruja täynnä, vai olenko se vain yksin minä. Kissasta lähtee kyllä älytön kasa karvoja mut tarkotan nyt ihan muuta roskaa ja murua. Se on ihan käsittämätöntä.

Nonnih, täytyy alkaan valmistautuun vaikka vielä onkin aikaa. Mut eipä tuu sit kiire eikä avoikin tartte motkottaa että aina sua pitää oottaa!!