Vietän talvilomaani....???!!! Olen oikeasti hämmentynyt, miten sitä pitäisi viettää? Oleskelen kotona, aamutakki niskassa suurinpiirtein koko päivän, yritän tehdä jotakin mutta..ei siitä oikein tule mitään sillä olen kipeä! Hyvä työntekijä sairastaa lomallaan! Pitäisi tehdä sitä ja tätä, tunnen että lomani valuu hukkaan kun en  saa aikaiseksi sitä ja tätä! Kuitenkin olen jo vaivaisenakin pessyt monta koneellista pyykkiä, pessyt vessan, järjestänyt avokkini vaatekaapin, kylvänyt kesäkukan siemeniä, pyyhkinyt pölyjä, imuroinut, laittanut ruokaa, siivonnut keittiötä, käynyt ruokakaupassa ja roudannut lasi- ja peltipurkit ja lehdet kierrätykseen...siis suoritan lomallakin! Ja helvetin huonolla omallatunnolla kun en jaksa sitä enkä tätä! Olen kipeä jokapaikasta, tietzen syndroomako? Se on joskus todettu, enkä yhtään ihmettele mistä se taas on saanut kimmokkeen. Olen tehnyt todella raskaita ja pitkiä päiviä töissä, eräskin päivä oli 18 tunnin rupeama, josta en ole näemmä toipunut. Jopa rintani ovat niin kipeät etten voi pukea rintsikoita! Se on siis rasitusperäinen oireyhtymä johon ei ole oikein mitään muuta hoitoa  kuin aika, särkylääke ja lepo! Eli lepo...mikä vitsi! Mitä se lepo oikeesti on? En taida osata levätä enkä edes ehdi viikon talviloman aikana lepotilaan, ehtiikö kukaan? Alunperin avokkini piti pitää oma lomansa yhtä aikaa ja tarkoitus oli lähteäkin jonnekin mutta tässä kunnossa minne ja mitä siitä olisin nauttinut??? Eli pieleen meni taas kerran!

Aikaa seurata kisoja? No, olen seurannut jonkun verran mutta eivät ne maailman  menoon vaikuta...Libyan kriisi jatkuu, bensa jatkaa nousuaan, katastrofit maailmalla eivät katoa minnekään ja olen edelleen ihan yhtä kipeä! Olen näemmä todella synkällä tuulella!

Ja yritän löytää kotiimme ilmestyneen vieraan kissan oikean kodin!!!! Vasenta kättäni tässä taannoin kutisi...vasen vastaanottaa...oliko se nyt tämä että saimme omalle kissallemme kaverin? Sillä  sitä kauheaa rähäkkää ei syntynytkään kun kissat kohtasivat, karvan karva ei noussut pystyyn kummallakaan ja niin äkäinen kuin omamme on tähän asti ollut!!! Sillä on traumansa, kerron niistä joskus! Mutta nyt...suorittamaan!